Päiväkotiruokailua 1990 Luvulla

Valmistuttuani kokkikoulusta keväällä 1996, minulla oli mahdollisuus töiden suhteen valita joko ravintolamaailma tai päiväkodin keittiö. No, ravintoloiden vuorotyö ei kiinnostanut ja niinpä siirryin esimieheksi edellisvuotena avattuun yksityiseen päiväkotiin. Lapsia muistaakseni oli aluksi 84 mutta toiminta laajeni vielä 112 lapseen. Alaisuuteeni kuului keittiö- ja päiväkotiapulainen.

Heti alkuun alkoi suunnittelu oman ruoan valmistamisesta ja kehitimme 8 viikon kiertävän ruokalistan. Päiväkotiin oli aikaisemmin tilattu valmisruoka, joten oli aika ottaa käytäntöön kaikki koulussa opittu reseptiikka mutta soveltaen kuitenkin 1-6 vuotiaiden käyttöön.

Jo alkuun päätimme, että ruoassa tuli olla vaihtelevuutta siten, että suomalaisia perinneruokia ei unohdeta mutta kuitenkin listassa oli ripaus kansainvälisyyttäkin. Maanantai oli pastaruokapäivä, tiistai ja perjantai keittoruokapäivä, keskiviikko riisipohjainen ja torstaisin herkkuruokapäivä esimerkkeinä: liha- ja kanapyörykät, riistakäristystä, mustaa makkaraa, uunimakkaraa juustotäytteellä jne. Lisukkeena perunapohjaiset ruoat. Salaatin kera tehtiin aina itse salaattikastike.

Välipaloihin kuuluivat erilaiset piirakat, pasteijat, jogurtit, rahkat, itsetehdyt kiisselit, pullat ja makeat piirakat sekä pitsaa. Pitsa piti tehdä jauhelihasta, tietenkin. Pehmeä leipä tehtiin aina itse aamun puuronjämistä.

Nykyaikaan verrattuna on kuitenkin tärkeä huomata, että ruoka oli pääasiassa lihaperäistä. Ei ollut pahemmin kasvisperäisiä proteiineja saatavilla tai kehitetty kuten tänä päivänä. Kasviksia ja juureksia löytyi  lähinnä keitoista, raasteista ja välipaloille pilkottuna. Pinaattiohukaiset kylläkin ovat pitäneet suosionsa vuosikymmenestä toiseen mutta meilläkin aikanaan olivat vaihtoehtona veriohukaiset valkokastikkeen ja puolukkahillon kera. Nyt kun päiväkotien ruokalistoja selaa yleisesti niin mitään vereen liittyvää ei tarjota kehäkolmosen sisäpuolella.

Valmistuotteet eli einekset olivat pääasiassa maitopohjaisia ja sisälsivät usein kananmunaa. Tällä tavoin saatiin tuotteisiin rakennetta. Nykyään tuotteet ovat maidottomia ja munattomia mutta usein sisältävät soijaa ja jotain muuta allergisoivaa tai jäämiä pähkinöistä.

Aikanaan juomavalikoima oli suppea. Maidosta oli vain normaali ja vähälaktoosinen versio. Allergiset joivat lähinnä vettä. Nythän maitoa korvaavien juomien kirjo on loputon ja uusimpana taitaa olla rukiista tehty juoma.

Vuosituhannen vaihteessa vastaani ei tullut yhtään perhettä, joka olisi noudattanut vegaanista ruokavaliota. Muistaakseni vuonna 2002 ensimmäinen perhe kyseli vegaaniruoasta. Ihan Helsingin kaupungin johtavalta esimieheltä piti kysyä oliko päiväkodilla velvollisuutta valmistaa ruokaa ideologisista syistä. Vastaus oli Ei. Päiväkodin oli kuitenkin tarjottava kaikki muu ruokailuun liittyvä lisuke mutta proteiinin lähde piti tuoda kotoa.

Mutta ajat muuttuvat ja ihmisten toiminta sen mukana ja tietysti ajan kuvaan kuuluu trendien seuraaminen. Suomeen on virrannut maahanmuuton ja sosiaalisen mediana seurauksena uudenlaisia ulottuvuuksia niin hyvässä kuin pahassa.

Kun tämän päivän ruokalistaamme seuraa, huomaa että on oltava tietoisuus maapallon tilasta, ilmaston muutoksesta sekä lähiruokatuotannon huomioimisesta. Kasvispohjaisia ruokia on tarjolla useita viikoittain. Ruoat ovat monesti jos ei vegaanipohjaisia niin ainakin laktoosittomia. Ruoan valmistuikseen vaikuttaa myös toimitustukkumme, jonka on elettävä ajassa, jotta saamme toteutettua asiakkaidemme eli perheiden toivomuksia. Myös Helsingin kaupungin päivähoidon viranomaiset seuraavat päiväkotien ruokalistoja. He opastavat ruokasuosituksissa pehmeiden rasvojen, vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen päivittäisestä käytöstä.

 - Jari, päiväkodin kokki